Osat
Osatietojen luonnilla ja hallinnalla yrityksessä on kauaskantoisia vaikutuksia. Kun olet sisällyttänyt nämä tiedot tietokantaan, ostajat, varastohuoneen työntekijän, suunnittelijat, esimiehet ja muut henkilöt käyttävät niitä jatkuvasti kaikkialla organisaatiossa.
Yksi keskeisistä osatietojen luomiseen ja hallitsemiseen liittyvistä seikoista on osien hinnoittelumenetelmän valitseminen ja määrittely. Järjestelmä sallii määrittää ja alustaa varaston käyttäen erilaisia hintatyyppejä ja hinnoittelumenetelmiä.
Keskihinta edustaa osien hintojen laskettua keskiarvoa koko osan elinkaaren ajalta. Viimeinen hinta on viimeinen hankittavasta osasta maksettu hinta. Vakiohinta on säännöllisesti oikaistu kiinteä hinta, joka otetaan yleensä toimittajan luettelosta. Voit antaa alkuhinnat. Järjestelmä kuitenkin säätää näitä hintoja, kun osalle aletaan kirjata tapahtumia.
Perushinta on hankinnassa käytetty oletushinta, jos osaa ei luetella toimittajaluettelossa. Se on myös hinta, jota käytetään työmääräyksille, varasto-otoille ja suorille hankinnoille, joihin osa liittyy. Perushinta on aina keskihinta, viimeinen hinta tai vakiohinta sen mukaan, mikä on hintatyypille määritetty arvo.
Järjestelmän avulla voit myös määrittää ja alustaa varaston käyttäen Last in first out (LIFO)- ja/tai First in first out (FIFO) -varastoarvostusmenetelmää. LIFO ja FIFO ovat kumpikin aikapohjaisia hintatyyppejä. FIFO-varastohinnoittelu tarkoittaa, että ensimmäisenä ostetut materiaalit kulutetaan ennen uudempia ostettuja materiaaleja. LIFO-varastohinnoittelu tarkoittaa, että viimeksi ostetut materiaalit kulutetaan ennen ensimmäisenä ostettuja materiaaleja.
Luokkakoodit, kategoriat, mittayksiköt, toimittajat ja muut tiedot pitää määrittää järjestelmään ennen osatietojen lisäämistä tietokantaan.